Risusavotta

Aita projektin risut saatu haketettua ja palautettua jälleen kiertoon paksuna katekerroksena paikoissa missä maan pitää säilyttää kosteus tai tarkoituksena on tukahduttaa rikkaruohoja. Onneksi apua oli saatavana haketukseen, muuten näin töiden ohessa tehtynä, loppurisuista olisi vielä kyhännyt juhannuksena kokon.

Maa edelleen paikoin lehtikerroksen alla jäässä. vaikka talvi vei kaikki persiljat, niin muutama sitä edellisen vuoden talvehtinut ja kukkimaan ehtinyt taimi, on turvannut suvun jatkumisen.

Nyt kun kesä mennyt on , syksy saapuu

Aamulla yllätti runsas lumisade. Liekö kyseessä talven viimeinen voimannäyte. Onneksi eilen tuli pensasaita projekti valmiiksi. Nyt voi vain seurata kevätkukkijoiden sitkeää kamppailua vaihtelevaa säätä vastaan.

Virvon varvon..

Virpiangervoaita istutettu.Vaikka taimet istutettiin kymmenen sentin välein jäi niitä silti runsaasti yli. Nyt täytyy vain toivoa sään lämpiämistä, kun kastelua ei unohda, uskon kasvuun lähdön olevan taattu.

Keväisiin kukkijoihin, jotka tänä vuonna ovat jääneet tulematta joutuu lisäämään kevätkurjenmiekat. Vain yhdessä kohtaa näyttäisi muutama 'Katharine Hodgkinin' nuppu olevan tulossa mullan pinnalle.

Berberis

Happomarjapensasaidanteen nosto onkin aika iso urakka. Arvatenkin aita on istutettu ainakin 30-40 vuotta sitten, koska se oli vanha jo 21 vuotta sitten kun ostin palstan. Aluksi ajattelin siirtää muutaman pensaan toisaalle näkösuojaksi, mutta toistaiseksi yhtään juurakkoa ei ole saatu maasta riittävän ehjänä, uudelleen istutettavaksi.

Puuta kaatuu

Omenapuunleikkauskurssi tuli vedettyä Raholan ryhmäpuutarhassa. Toivottavasti asiasta kiinnostuneet oppivat jotain tai ainakin saivat rohkeutta itse tarttua sahaan ja saksiin.

Talven tuhot näyttäytyvät hiljakseen koko laajuudessaan belliksien ja salkoruusujen lisäksi näyttäisi laajoja tappioita tulleen mm. harmaakäenkukilla, akankaaleilla, eri kellokukilla, imiköillä ja kaunosilmillä. Tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin.

Spirea-aidanteen kavennuksesta jäi nuorekoja juurakoita iso kasa. Niitä on pidetty toistaiseksi elossa kastelemalla. Pari päivää on kypsynyt ajatus nostaa vanha sekä aukottunut hurmehappomarja-aita (27 m) ylös ja istuttaa sen tilalle spireaa jolloin palsta kaksi sisä sivua olisi vadelmaa ja ulkosivut leikattua angervoa. Projektin suuruutta tosin on vaikea arvioida ennen kuin kokeilee ensimmäisen pensaan poistamista.

Ajuga reptans 'Cailtlin's Giant' †
Ajuga reptans 'Purple Torch' †
Brunnera 'Alexander´s Great' †
Campanula 'Bonne Amie' †
Campanula 'Pink Octopus' †

Coreopsis 'Golden Ball' †
Lychnis coronaria †
Pulmonaria 'Raspberry Splash' †
Pulmonaria 'Trevi Fountain' †

Metsätöitä

Kun kaventaa spirea-aitaa ( Idänvirpiangervo eli virpiangervo Spiraea chamaedryfolia, kvastspirea) yli kolkyt' senttiä, kahdenkymmenen metrin matkalta risua tulee todistettavasti aika paljon. Nyt kun vielä saisi kaivettua nuo juuret pois. Saattaa olla kova urakka kun ovat porautuneet sorakäytävään vettä saadakseen todella syvälle.

Nyt kuitenkin aita sellainen kuin pitääkin, kevyt ja sopivan korkea rajatakseen palstan pohjoisrajan, olematta kuitenkaan mikään hallitseva näköeste.

Säitä uhmaten

Vaikka sää muuttuikin viileämmäksi ja aurinko pilkahtelee satunnaisesti. Kevään kukkijat, säitä uhmaten työntävät versonsa mullan läpi.

Onnenpensaskin avasi seinustan lämmössä ensimmäiset kukkansa

Satanut tasaisena virtana aamusta lähtien. Toivottavasti nyt loputkin, pari viikkoa sitten levitetyt kalkit liukenevat maaperään. Routa ainakin sulaa veden vaikutuksesta.

Ennen tehtiin kengät kunnon nahasta. Koristeena portaiden pielessä varmaankin jo neljättä kesää vanhat juhlakengät joissa väripilkkuna milloin samettikukkia, apinankukkia tai maksaruohoja. Ehkä kaunein yhdistelmä oli valkoisesta lobeliasta ja hopeavillakosta. Tanskalaisessa sarjassa -puutarhassa tuoksuu ruoka- kasvatettiin kumisaappaissa purjoja.

Ideaa oli hyödynnetty myös Utrechtissä eräässä puutarhassa.

Supermessut

Tampereen Supermessujen puutarhapuoli tuli kahlattua läpi. Ikävä sanoa, mutta nykyään on niin, että kun on nähnyt yhdet kevätmessut niin on nähnyt kaikki.

Kärjistettynä samat firmat, kaikilla messuilla kauppaavat samoja tuotteitaan ja ovat hankineet myyntiartikelinsa samoista tukkuliikkeistä kuin muutkin alan yritykset. Onneksi muutama puutarha-alan erikoisyritys joka vielä sinnittelee toimeentulonsa kanssa oli uskaltautunut paikalle. Tosin suuret massat suuntasivat kulkunsa ja samalla myös rahansa isojen bulkkifirmojen osastoille jotka pystyivät panostamaan määrään, laadun (ja luotettavuuden) kustannuksella.

Hyvänä vinkkinä jälleen oli
 - mikäli sipuleita myydään mustissa muovilaatikoissa irtotavarana, lajikkeen ja kukan värin varmistamiseksi, kannattaa katsoa mitä laatikon päässä olevassa valkoisessa tukkuliikkeen tarrassa lukee.

Mikäli tarraa ei ole ollenkaan, ei voi olla varma onko sisältö edes luvattua kasvi lajia. Ostajat kertoivat aiemmilta vuosilta saaneensa mm.
Pampaheinänä -> elefantinheinää
Salkoruusuna -> lupiinia/alppipiikkiputkea

Tommolan tilan osastolta ei nytkään päässyt lähtemään tyhjin käsin.

Sulkapiiska Perovskia atriplicifolia

Boykinia occidentalis

Pursuasteri Aster ageratoides 'Adustus Nanus'

Syysasteri Aster novi-belgii 'Patricia Ballard' 

sekä sininen ja valkoinen sinikämmen lähtivät mukaani

Aamulla vuorossa http://www.supermessut.fi/sivu.tmpl?sivu_id=3384. Ainakin viimeiset kymmenen vuotta, ollut rakentamassa vähintään yhtä messuosastoa/ puutarhamessut. Nyt vain normaalina messuvieraana tutustumassa tarjontaan.

Tappioita

Talven oikullisuuden takia, yleensä yllättävänkin kestävät kasvit ovat kärsineet pahoin.
 Talvion versoissa on elämää parin silmuparin verran, paikka paikoin ei sitäkään. Kirjavalehtinen lajike on tuhoutunut kokonaan maanpinnan rajaan saakka.
Belliksistä ei ole löytynyt yhtään talvehtinutta ruusuketta, pahoin pelkään, että sama kohtalo on myös salkoruusuilla. Jouluruusut ovat käyneet lehdettömiksi ja kevätkurjenmiekkojen nuppuja ei näy.
Omituisinta on kuinka purjot kelpasivat jo ensilumilla rusakoille. Niitä on ollut hyödyntää keväisenä vihreänä eri ruokien lisänä yhdessä ruohosipulin ja ilmasipulin versojen kanssa. Ei kuitenkaan tänä vuonna. Liekö pakko tyytyä vuohenputkipestoon. Mokoma kun työntää ensilehtiään,jo ennen krookuksien kukintaa, maan pinnalle.

Nurmikolle vuosien saatossa "villiintyneitä" krookuksia

 Bulbocodium vernum, syn. Colchicum bulbocodium

Kevätkello eli kevätlumipisara (Leucojum vernum)

Kahden kuukauden odotus palkittiin Dibleys nurseryltä tilaamani taimet saapuivat vihdoinkin.
Kaksi Kohleriaa, 2 Primuliinaa,4  soilikkia ja kymmenkunta mustanmerenruusua. Paria mustista lukuunottamatta huippukunnossa.
Pikaisen ruukuttamisen jälkeen, odotellaan kasvuunlähtöä.

Lepaa

Käyty Lepaalla toivottamassa siirtolapuutarhaliiton kurssilaiset tervetulleiksi. Perinne jota ei voi ohittaa. Toivottavasti opetus on edelleen mielenkiintoista ja hyödynnettävissä omalla palstalla käytännössä.